lauantai 18. helmikuuta 2012

Millaista se on, kun tunnet olevasi yksin

Olen 15-vuotias tyttö ja olen yli vuoden verran jo pitänyt toisenlaista blogia. Sellaista, jossa koitan jättää murheet sikseen ja keskittyä vain hyviin asioihin. Mutta nyt aloin huomata, että se ei oikein suju enää koska mun elämässä ei paljoa mitään hyvää enää ole. 


Nykyään tuntuu koko ajan siltä, että kaikki mitä teen on väärin. Oikeastaan mulla on ollut sellanen olo vaikka kuinka kauan, mutta se pahentuu koko ajan. Koko ala-asteen olin koulukiusattu ja asialle ei koskaan mitään tehty, mutta seiskaluokalle mennessä muutuinkin kiusaajieni parhaiksi ystäviksi. Kahdeksasluokka oli vielä parempi kuin aiemmat vuodet, mutta nyt yhdeksännellä kaikki on taas muuttunut ja tunnen oloni yhtä yksinäiseksi kuin ala-asteella.



Seuraavassa postauksessa kerron tarkemmin mitä on tapahtunut ja miten se on mun elämää muuttanut. Oon melko varma että poden jonkun näköistä masennusta, kaikki testit netissä sanoo että vaikeaa, mutta eihän niihinkään aina ole luottamista. Eräs ystäväni silti on kehottanut mua käymään jossain psykologilla tai jotain, mutta eipä ole tullut käytyä koska pelkään etten osaa selittää niille miltä musta tuntuu ja että ne vähättelis mun ongelmia.


Tiedän myös että mulla on sosiaalisten tilanteiden pelko. En kestä olla muiden ihmisten seurassa, vain sellaisten jotka tunnen jo hyvin. Se vaikeuttaa mun elämää paljon, varsinkin kun menetän kavereita koska en uskalla viettää heidän kanssa aikaa jollen sitä aiemmin ole tehnyt. En pysty olemaan edes sukulaisten seurassa, jotka sattuvatkin suurimmaksi osaksi olemaan alkoholisteja. Mulla ei oo turvallinen olo missään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti